Pidetäänkö huolta henkisestä jaksamisesta
Pidetäänkö me oikeasti huolta omasta henkisestä jaksamisestamme?
Pidetäänkö me oikeasti huolta omasta henkisestä jaksamisestamme?
Sain itseni kiinni yhdestä ajatuksesta:
Someni on viime päivinä täyttynyt ajatuksista siitä, miten kesä meni, palauduitko lomalla ja miten hyvää jaksamista voisi ylläpitää arjen alkaessa. Minä jäin miettimään lomaa ja arkea vähän toisenlaisesta näkökulmasta.
Oletteko miettineet mitä on työyhteisön resilienssi? Ei vain yksilön kykyä kohdata muutoksia vaan koko työyhteisön kykyä yhdessä kohdata muutoksia. Miten työyhteisönä toimimme niin, että pystymme kohtaamaan häiriöitä ja kriisejä ja pääsemme niistä yli?
Yksi vaikeimmista kysymyksistä, joihin olen törmännyt, on: "Mitä tarvitset juuri nyt?"
Kipu. Välillä isompi ja välillä pienempi. Kuinka selviytyä töissä, kun kipu iskee?
🔍 Ajatus ei ole fakta – ja miksi sillä on merkitystä työelämässä
Olen tullut elämässä siihen kohtaan, että hautajaisia on enemmän kuin muita juhlia yhteensä. Viimeisen viiden vuoden aikana juhlavaatetukseen on kuulunut pääasiassa mustat vaatteet ja juhliin valmistautuminen on ollut huomattavasti surullisempaa kuin aikaisemmin. Arkun kantamisen pukukoodi valkoisine huiveineen sekä suruvärssyjen etsintä on tullut...
Kun menee hyvin, on aikaa kehittää
Koska viimeksi olet jutellut jonkun kanssa niin, että vain sinun asioista puhutaan?