Ollaan enemmän ME

Mitä jos oltaisiin enemmän ME ja vähemmän MINÄ?

Silmiini osuu aina vain juttuja ja listoja joilla jokainen voisi olla tehokkaampi työssä, tehdä paremmin, olla järjestelmällisempi ja napakampi, palautua nopeammin ja ylipäänsä itse vaikuttaa siihen, ettei uupuisi töissä. Varmasti hyviä juttuja tiettyyn pisteeseen asti mutta…

Mitä jos ajattelisimme, että kaikkea ei tarvitse yksin jaksaa. Töissä voisi yhdessä, työyhteisönä, tehdä asioita toisin. Että uupuminen/väsyminen ei ole yksilön vika vaan se on terve reaktio epäterveeseen ympäristöön.

Yhdessä on enemmän voimaa kuin yksin. Yksin ei pysty muuttamaan työkulttuuria tai työn määrää. Yhdessä, esihenkilö mukaan luettuna, sen sijaan voi vaikuttaa asioihin.

Voi vaikuttaa yhteiseen ilmapiiriin. Miten suhtaudutaan kiireeseen, onko kiire tehokkuuden mittari vai saako työtä tehdä sopivassa tahdissa. Yhdessä voi pohtia perustehtävää, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Ja mitä tehtäviä jää perustehtävän ulkopuolelle. Töiden rajaaminen tätä kautta yhdessä antaa tukea ja tilaa jaksamiselle. Näin tulee näkyväksi myös jokaisen työpanoksen tärkeys kokonaisuudelle.

Hyvässä työilmapiirissä uskaltaa huokaista työkaverille, jos jokin meni pieleen sekä jakaa onnistumiset ja kysyä apua. Hyvä työilmapiiri ei putkahda esiin itsestään. Sen syntyminen vaatii keskittymistä hyvään ja tahtoa toimia yhdessä, kaikilta. Esihenkilön panosta tarvitaan hyvän työilmapiirin ylläpitämiseksi. Asenne ratkaisee.

Tehdään työtä toiset huomioiden ja hyvää ilmapiiriä varjellen. Rakennetaan yhdessä terveempi ympäristö tehdä töitä.